torstai 12. maaliskuuta 2015

Häämarssit

Kaiken sen keskellä, että monet asiat ovat meidän häissä vielä "ei tiedetä" -osastoa, on mukavaa, että edes muutamat asiat ovat päätettyjä. Olen siis jo vuosia tiennyt, mitkä häämarssit haluan, kun menen joskus naimisiin. Miehelle marssit ovat onneksi aika yksi ja sama, niin ei tarvinnut käydä suuria kompromissikeskusteluja, vaan hyväksyi ne tuosta noin vain. Tosin en usko, että hän muistaisi kysyttäessä, että mitkä marssit meillä tulee olemaan. :D

Päätin varmaan jo lapsena, että toinen häämarssi häissäni tulee olemaan perinteinen Prinsessa Ruusunen. Ja nimenomaan sisätulomarssina. Oikeasti, meinaa alkaa itekä aina, kun kuulen tämän marssin. Se vain jotenkin ravisuttaa minua.




Kylmät väreet menivät jälleen, kun kuuntelin tämän ennen kuin laitoin tähän postaukseen. Ja silmäkulmat kostuivat. Käsittämätöntä, olen kuullut tämän monen monta kertaa elämäni aikana, mutta en vain voi liikutusreaktiolle mitään. On ihan super järkevää laittaa sisääntulomarssiksi omiin häihin sellainen marssi, joka saa niiskuttamaan jopa silloin, kun on yksin kotona ja datailee keittiönpöydän äärellä. Ei varmasti yhtään itketä sitten hääpäivänä. Okei, todennäköisesti jännitän silloin niin paljon, että en oikeasti tajua mistään mitään, enkä osaa edes alkaa parkua marssin alkaessa soida. Näin ollen on tärkeää kyynelehtiä ennakkoon!

Toinen marssivalinta ei ollut mikään "jo lapsena tiesin" valinta. Sitä itseasiassa aloin joskus vuosia sitten metsästämään kuuntelemalla marsseja läpi. Niistä mikään ei herättänyt mitään fiilistä. Kunnes kuulin Hakanpään Trumpettisävelmän. 




Se on ihanan iloinen! Sellainen "hei, me just mentiin naimisiin"! Pirskahteleva, energinen, iloinen ja positiivinen. Oikeastaan tämän kohdalla haluaisin hääkirkkomme käytävän olevan pidempi, että saisin fiilistellä tätä musiikkia ja aviomiestä käsipuolessa pidempäänkin. Mutta koska todennäköisesti en pysty kuulemaan koko marssia, on hyvä luukuttaa tätäkin tarpeeksi usein ennen häitä. ;)

Nyt sitten pelkään sydän kurkussa kaikki tulevat häät, että valitseeko joku muukin hääpari täysin samat häämarssit itselleen. Nämä kun eivät ole mitenkään harvinaisimmasta päästä, niin se on jopa todnennäköistä. Ja sitten yritän päättää, miten elän sen faktan kanssa. Tosin luulen, että nämä marssit meille tulisivat siitä huolimatta, mutta vaikea määritellä etukäteen, miten hullu bridezilla siinä vaiheessa sisimmästäni kuoriutuisi. Jääkäämme odottamaan!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti