Mitähän tähän alkuun sanoisi. Ehkä vaikkapa kiitos. Täällä blogeissa on viikonlopun aikana kiertänyt Liebster award -palkinto. Olen ollut koneen ääreltä poissa koko viikonlopun luonnon helmassa mökkeilemässä, mutta sen verran puhelimen näytöltä olen tirhustanut, että tällainen täällä on pyörinyt. Ja omaksi ilokseni ja ällistyksekseni minun blogiani palkinnolla muistivat Wedding Emilia -blogin Emilia, Miss Murphy menee naimisiin -blogin Miss Murphy ja lisäksi vielä Miehensä vaimo -blogi.
Tämän palkitsemisen säännöt ovat seuraavat:
1. Kiitä palkinnon antajaa ja linkkaa hänen bloginsa postaukseesi.
2. Laita palkinto esille blogiisi.
3. Vastaa palkinnon antajan esittämään 11 kysymykseen.
4. Nimeä 5 - 11 blogia, jotka mielestäsi ansaitsevat palkinnon ja joilla on alle 1000 lukijaa.
5. Laadi 11 kysymystä, joihin palkitsemasi bloggaajat puolestaan vastaavat.
6. Lisää palkinnon säännöt postaukseen.
7. Ilmoita palkitsemillesi bloggaajille palkinnosta ja linkkaa oma postauksesi heille, jotta he tietävät, mistä on kyse.
Ihan ensimmäiseksi haluan vielä kiittää kaikkia tästä kunniasta. Olen rehellisesti sanottuna aika ällistynyt. Tämän haasteen myötä pääsen myös päivittämään omaa lukulistaani, joka muuten näkyy blogini vasemmassa sivulaidassa. Koska tämä haaste on tainnut jo kiertää lähes kaikissa blogeissa joita luen (tai ainakin luulen lähes kaikkien tulleen haastetuksi jo mukaan), niin en ehkä enää haasta ketään.
Sen sijaan edessäni olisi savotta nimeltä "vastaa esitettyihin kysymyksiin". Eli seuraavaksi luvassa kolmen eri bloggajan esittämät kysymyspatteristot vastauksineen.
Aloitetaan ensin Emilian kysymyksistä.
1. Mikä on etunimesi tarina? (Jos etunimesi on blogimaailmassa salainen, kerro toisen nimesi tarina)
Etunimeni ei ole esillä täällä blogissa, mutta voin kertoa, että se on peräisin yhdestä biisistä.
2. Mitkä neljä tuotetta kauppakassistasi useimmiten löytyy ja miksi?
Maitoa, leipää, jugurttia ja omenoita. Koska maitoa ja leipää pitää aina olla ja töihin kannan eväinä mukana jugurttia ja omentoita kahvitauoille. Kuolen nälkään, jos yritän selvitä pelkillä lounaseväillä.
3. Mikä saa ihosi kananlihalle?
Kylmä. Okei, tälllä kysymyksellä ei ehkä tarkoitettu sitä. :D En tiedä. Joskus joku biisi saattaa vetää kylmät väreet kulkemaan.
4. Kerro jokin kommellus, joka sinulle on joskus tapahtunut.
Mielestäni minulla on aina joku tarina kerrottavana, mutta nyt ei tule yhtään mitään mieleen.
5. Mikä on turhin esine, joka kotoasi löytyy?
Omasta mielestäni kenkälusikka, koska en käytä sitä ikinä. Mieheni puolestaan käyttää sitä päivittäin, joten sen vuoksi kenkälusikka pysyy osana talouttamme.
6. Ketä ihailet ja miksi?
Äitiäni. Hän on näyttänyt, miten elämän vaikeat hetket voi kääntää voimavaraksi.
7. Mikä on kaunein näkemäsi maisema?
Perjantai-iltana istuin nuotiolla pimeässä. Tuli loimotti ja heitti liekkien kuvat myös ihan vieressä olevaan järven veteen, jonka aallot löivät rytmikkäästi rantaan. Pelkkä liekkien loimotuksen katsominen oli ihmeellistä, mutta kun kohotti katseen taivaalle, niin näki miljoonittain tuikkivia tähtiä. Siinä kokonaisuudessa oli jotain maagista ja niin paljon sellaista, minkä enemmän vaistosi kuin todella näki.
8. Minkä asioiden tekemistä aina välttelet/et saa aikaiseksi tehdä?
Vien säälittävän harvoin roskat. Mieheni ehtii aina ennen minua (koska itse välttelen sitä viimeiseen siniseen saakka).
9. Oletko kalenteri-ihminen? Perinteinen kirjakalenteri, kännykän kalenteri vai jokin muu?
Olen. En selviäisi ilman kalenteria. Töissä käytän sähköista kalenteria, mutta vapaa-ajalla perinteistä paperista kalenteria. Meillä on myös kotona yhteinen kalenteri seinällä, johon merkkaamme yhteiset ja erilliset menomme.
10. Mikä on vuoden paras päivä ja miksi?
Joulu. Olen vain jouluihminen. :)
11. Mikä on paras neuvo, jonka olet saanut?
"Älä koskaan suutele otsalle, jos voit suudella suoraan suulle" - Tommy Tabermann.
Ja seuraavaksi Miss Murphyn kysymykset:
1. Mikä oli lapsuutesi unelma-ammatti?
Opettaja. Halusiin aina opettajaksi. Mutta arvaattekos mitä? En ole opettaja. :D
2. Oletko aamu- vai iltaihminen?
Luonnostani olen enemmän iltaihminen. Mutta kun pitää herätä aamulla arkisin töihin, niin unirytmistä on tullut niin säännöllinen, että viikonloppuisin pilkin silmät ristissä viimeistään klo 23.00 ja haaveilen sänkyyn ryömimisestä.
3. Voisitko kuvitella osallistuvasi Satuhäät -ohjelmaan?
En. Minulle häät on niin henkilökohtainen asia, etten haluaisi niitä reposteltavan mediassa. Blogiini voin valita, mitä haluan kertoa ja mitä en. Televisioon menisi varmasti paljon sellaista, mitä en haluaisi jakaa. Toisaalta: tykkään kyllä katsoa kyseistä ohjelmaa!
4. Mikä on puolisosi paras ominaisuus?
On vaikea valita vain yhtä. Hän on uskomattoman kannustava ja tsemppaava ihminen, joka tukee minua kaikessa, mihin haluan ryhtyä. Hän ei koskaan sano sellaista, mitä ei tarkoita ja hän on äärimmäisen luotettava. Lisäksi arvostan hänen kykyään heittäytyä ja hassutella. Etten tunne olevani ainoa hassu tässä parisuhteessa.
5. Minkä kappaleen valitsisit juuri nyt Youtubesta?
En tiedä. Ei tee mieli kuunnella mitään. Ehkä joku meditatiivinen aaltojen kohina - se pitäisi minut vielä hetken kiinni menneessä mökkiviikonlopussa.
6. Mikä on ollut mieleenpainuvin lomareissusi?
Jokainen lomareissu on mieleenpainuva ja ainutlaatuinen. Ehkä Pariisi, koska se oli minulle niin iso ja toteutunut unelma (ja vielä ylitti kaikki odotukseni) sekä Kroatian loma, joka oli minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen lomamatka. Me harrastemma reissaamista, joten olemme ehtineet jo aika moneen paikkaan niin Suomessa kuin maailmalla.
7. Mistä haaveilet?
Että työt jatkuisivat, seuraavista matkoista, hääpäivästä ja kauniin kuulaasta syksystä.
8. Kuka on esikuvasi?
Äitini.
9. Kuuluuko juusto voileivässä kinkun alle vai päälle?
Alle!
10. Mikä asia saa sinut ärsyyntymään/suuttumaan välittömästi?
Nälkä. Jos olen nälkäinen, niin yleensä kaikki mahdollinen ja mahdoton tässä maailmassa saa minut hyvin kiukkuiseksi.
11. Mikä on pahinta, mikä hääpäivänä voisi mennä pieleen?
Olisi aivan hirveää, jos joku saisi vakavan sairaskohtauksen.
Ja viimeiseksi Miehensä vaimon kysymykset:
1. Onko häillänne teemaa jos on niin mikä se on?
Ei oikeastaan. Ainakaan en ole vielä keksinyt mitään ja en koe teeman olevan mikään pakon sanelema. Ei meillä vielä ole mitään erityisiä värejäkään. :D
En muuten lukenut tätä kysymystä ennen kuin vastasin edelliseen. Minulla ei ole aavistustakaan, millaisella väripaletilla tulemme pelaamaan. Valkoista tulee varmasti olemaan ja ehkä jotain rustiikkishenkisiä sävyjä (hääpaikka on hirsinen).
3. Tahdotko mielummin perinteitä vai jotain muuta?
Haluan sellaisia juttuja, jotka tuntuvat meistä molemmista hyviltä. Varmasti joitain perinteitä tulee olemaan, mutta esimerkiksi kakun kohdalla polkaisut kyllä jätetään väliin.
Minua kosittiin niin, että mies "piirsi" sormella selkääni kysymyksen, "mennäänkö naimisiin". Tietenkään en aluksi tajunnut yhtään, mitä hän kirjoittaa ja kysyin sitä. Hän vastasi, että enkö oikeasti saa selvää? Minä jo kiukustuin vähän ja sanoin, että EN! Mutta voi apua, miten sulin, kun hän sitten sanoi ääneen, mitä oli juuri kirjoittanut (kävisikö tämä muuten ensimmäisen kysymyspatteriston kommellukseksi?).
Varmasti siinä vaiheessa, kun viimeiset vieraat lähtevät, tulee haikea olo. Olen vähän sellainen, että minulle se haikea olo iskee usein ja helposti. Voihan siitä pieni tyhjyyskin iskeä, mutta se on vain luonnollista. Ja sitten minun miehen on siinä ja lohduttaa minua ja vakuuttaa, että keksimme kyllä jotain muuta odotettavaa tilalle. <3
6. Muuttaisitko jotain puolisossasi jos voisit?
En. Rakastan häntä sellaisena kuin hän on. Ja se, että hän ei ole täydellinen, tuntuu helpottavalta. Silloin minunkaan ei tarvitse yrittää esittää täydellistä. Meidän suhteessa on mukana meidän hyvät ja huonot puolet ja niiden kaikkien kera meidän on hyvä olla yhdessä.
Ensimmäisen kerran tapamisemme yhdessä kokouksessa (vapaa-ajan harrastus, ei siis mikään työpaikkaromanssi). Mieheni ei muista minua sieltä, mutta hän jäi minun mieleeni.
Uskon, vaikka omalle kohdalle sitä ei olekaan osunut. Olen kyllä ihastunut vahvasti ensisilmäyksellä, mutta lopputulos ei ole yleensä ollut mikään paras mahdollinen. :D Kuitenkin maailmassa on niin monia tarinoita siitä "ensisilmäyksestä", että pakkohan siihen on uskoa.
Että jollekin läheiselle tapahtuu juuri hääpäivänä jotain kamalaa.
Stressaaminen ei vie asioita yhtään eteenpäin.
Ei - onneksi. :D
Että tällainen maraton tällä kertaa. Minulla on jo ensi viikolle pari postausaiheitta mielessä, nyt vain toivon, että joku ilta ehdin istahtaa koneen ääreen purkamaan ajatukseni virtuaalimaailmaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti